EU:n kestävän ruoantuotannon strategia pyrkii suojelemaan ympäristöä sekä takaamaan terveellisen ruoantuotannon ja toimeentulon viljelijöille. Strategia asettaa puitteet joukolle uusia lakiehdotuksia, joihin kuuluu muun muassa EU:n torjunta-ainesääntöjen uudistus, eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä, suunnitelma ruokajätteen vähentämiseksi, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen uudistuksia, ehdotus hiiltä sitovasta viljelystä ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus. Keskeisinä tavoitteina vuodelle 2030 on muun muassa 50 prosentin vähennys torjunta-aineiden käytössä, vähintään 20 % vähennys lannoitteiden käytössä ja luonnonmukaisen tuotannon lisääminen 25 prosenttiin maanviljelysmaasta (Euroopan parlamentti, 2020).

Strategian toteuttaminen tarkoittaa tilatasolla päätöksiä ja menetelmiä, joilla saadaan vähennettyä esimerkiksi torjunta-aineiden käyttöä maataloustuloja uhmaamatta. Viljelijöiden toimenpiteet ovat keskeisessä osassa, mutta miten muutokseen on sopeuduttu ja mitä keinoja tiloilla on strategian toteutumiseen liittyen?

Torjunta-ainejäämistä tehdyssä tutkimuksessa otettiin näytteitä torjunta-ainejäämistä Suomalaisilta pelloilta. Näytteet kuvasivat tilannetta kasvukaudella ja näytteitä kerättiin ympäri Suomen. Suomalaisista peltomaista löytyi torjunta-ainejäämiä. Jäämiä löytyi etenkin vilja- ja vihannespelloilta. Merkittävimmät pitoisuudet löytyivät glyfosaatista ja sen hajoamistuotteista AMPA:sta. Viljapelloilta löytyi imatzalil-nimistä tehoainetta (Hagner, M., ym. 2024).

Tutkijat ovat pohtineet fysikaalisten torjuntamenetelmien mahdollisuuksia peltoviljelyssä kemialliseen torjuntaan verrattuna. Täysin kestorikkakasveilla saastuneet lohkot on hyvin vaikea saada puhtaaksi ilman kemiallista torjuntaa, mikäli peltolohkot halutaan pitää tuottavina vuosittain.

Fysikaalinen torjunta vaatii osaamista rikoista sekä viljelijöiltä kykyä johtaa tilan töitä siten, että fysikaaliselle torjunnalle annetaan aikaa tilan töissä. Usein fysikaalinen torjunta tulee tehdä samaan aikaan monen muun viljelytoimenpiteen kanssa. Sopiva fysikaalinen torjunta-aika on pieni ja menetelmässä käytettävät käsittelyt vaativat usein toistoja. Suomen kesän helteet ja paahteet tappavat hyvin rikkoja ja oikeaan aikaan tehty fysikaalinen torjunta voi tuottaa tulosta jo yhdellä rikkatorjuntakerralla (Ruuttunen, P. 2024).

IPM (integrated pest management)-menetelmän pääperiaatteet pätevät havainnointiin hyvin, tärkeää on ennaltaehkäistä, valvoa ja hallita riskejä vuosittain tarpeen mukaan. Vuosittain tehtävät havainnot lisäävät osaamista ja vähentävät riskejä kasvintuotannossa ja samalla torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Viljelijöille tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että tärkeää on, että viljelijät saavat lisää tietoa menetelmistä, joilla torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää, miten torjunta-aineet vaikuttavat ja mitä ovat ei-kemialliset torjuntamenetelmät (Jalli M., ym. 2024).

Luomu tuotantojärjestelmä vastaa kuluttajien kysyntään tuotteista, jotka on tuotettu luonnollisin menetelmin ja luonnonmukaisista aineksista ja tarjoaa keinoja ruokajärjestelmän kestävyysmuutokseen. Perusperiaatteena on muun muassa viljelykierron suunnittelu ja toteuttaminen sekä kemiallisten torjunta-aineiden ja synteettisten lannoitteiden käyttö on kielletty. Lisäksi geenimuunnellut lajikkeet on kielletty. Suomen peltopinta-alasta 13,7, % oli luomutuotannossa vuonna 2023, laskua edellisestä vuodesta 8%. Satoon vaikuttavat sääolosuhteet ja viljelyn houkuttelevuuteen muun muassa tuet. Tilastojen mukaan luomun myynti laski vuonna 2023 ja luomun osuus päivittäistavarakaupan kokonaismyynnistä oli noin 1,9 %. Myynti laski vuodesta 2022 6 %. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on heikko ja tämä näkyy ruokaostoksissa. Joissain luomutuoteryhmissä on näkyvillä positiivista kehitystä, kuten luomulastenruokien myynti on kehittynyt suotuisasti (ProLuomu,2023).

Lisää tietoa ilmasto-osaamiseen maa- ja metsätaloudessa

Hiiltä sitova viljely ja ympäristöasioiden huomioiminen vaatii laaja-alaista osaamista. Maa- ja metsätalouden vaikutuksia vesistöihin ja ympäristöön voidaan vähentää ja oikeat menetelmät tulee aina miettiä tilakohtaisesti. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävät menetelmät tuovat hyvinvointia niin eläimille kuin ihmisille ja usein toimenpiteitä tuetaan taloudellisesti.

Komio-hankkeessa laadittiin oppimateriaaleja, joiden avulla voi lisätä osaamista maatalouden hiilensidonnassa, vesiensuojelussa, älymaataloudessa ja metsänhoidossa. Myös arktiset alueet on huomioitu omanaan.

Tutustu materiaaleihin, jotka löytyvät aoe-materiaaleista. Materiaalit sisältävät oppisisältöjä eri teemoista ja oppimista tehtävillä.

Komio-hanke. Maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen (KOMIO-hanke) – Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi)

Kirjoittaja:

Piia Kekkonen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

EU-strategia kestävämpään ruoantuotantoon | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti (europa.eu)

Hagner, M., ym. 2024. Suomen peltomaiden torjunta-ainejäämien kartoitus. Abstraktikirja 2024_final.pdf

Jalli M., ym. 2024. Viljelijät avainroolissa IPM-menetelmien kehitystyössä. Abstraktikirja 2024_final.pdf

Kemikaalittomia keinoja juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten hallintaan Pentti Ruuttunen, LUKE, esitys Maataloustieteen Päiviltä 2024.

ProLuomu. Viitattu 19.12.2024. www.proluomu.fi