Johdanto

Maailman laajuisesti ihmisten kuntoutustarve kasvaa. Maailman terveysjärjestön vuonna 2022 julkaiseman The need for rehabilitation services in the WHO European Region -raportin mukaan Suomessa yli 300 000 tuhatta ihmistä elää toiminnan vajeen kanssa ja yli kaksi miljoonaan ihmistä hyötyisi kuntoutuksesta. Kuntoutuksen tarve ilmenee eri ikäryhmissä. Erityisesti niin Euroopan tasolla kuin Suomessa tarve saada tuki- ja liikuntaelimistön kuntoutusta korostuu.

Pidimme Savonia-ammattikoreakoululla fysioterapiatutkinto-ohjelmaan liittyen 20.11.2024 työelämätapaamisen. Päivään kutsuttiin kaikki toimijat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä fysioterapeuttitutkinnon osalta, erityisesti harjoitteluyhteistyötä. Mukaan kutsuttiin Pohjois-Savon ja Kainuun alueen toimijoita. Mukana hybriditoteutuksessa oli yli 30 osallistujaa, niin työelämän harjoittelun ohjaajia kuin Savonian-ammattikorkeakoulun fysioterapian opettajia. Tässä artikkelissa pohdimme päivän esitysten ja keskustelujen tuloksia.

Uutena fysioterapian monimuotoryhmän opiskelijoiden kokemuksia

Työelämäyhteistyön kehittämispäivään osallistui kaksi tammikuussa 2024 opintonsa Savonian ensimmäisessä monimuotoryhmässä aloittanutta fysioterapeuttiopiskelijaa. Opiskelijoiden puheenvuorossa keskeisenä teema oli se, että monimuoto-opetus mahdollistaa opiskelun työn ohessa, mikä osaltaan edellyttää opiskelijalta hyviä itsensä johtamisen ja oppimisen taitoja ja kykyä löytää itselle sopivat opiskelumenetelmät. Videot ja muut verkko-oppimisympäristössä olevat tukimateriaalit ovat hyödyllisiä kirjojen ohella. Aktiivisuus, motivaatio, uteliaisuus ja itsekuri ovat keskeisiä tekijöitä, jotta opiskelija pysyy opintojen tahdissa. Esimerkiksi fysioterapeutin tutkinnon suorittaneella henkilöllä voi olla pitkäaikaisia haasteita, jotka vaativat jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Monimuoto-opetuksen lähiopetusviikkoja on lukukausittain viisi sekä kevät- että syyslukukausilla ja niillä pääpaino on kädentaitojen ja ohjaamisosaamisen kehittymisessä. Teoriaopetus on pääsääntöisesti itsenäistä ja verkossa tapahtuvaa (Kuva 1).

Fysioterapian opiskelijoiden harjoittelu ja sen kehittäminen

Ammattikorkeakoulujen terveysalojen harjoitteluita koskevat ammattikorkeakoulujen yhdessä sopimat laatukriteerit. Laatusuosituksen tavoitteena on varmistaa opiskelijalle laadukas harjoittelu, yhtenäistää harjoitteluprosessia, tehdä näkyväksi harjoitteluun liittyvät tehtävät opiskelijan, opettajat ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Lisäksi suosituksen tavoitteena on varmistaa, että opiskelijan osaaminen kehittyy. Samalla varmistetaan, että yhteistyö on sujuvaa opiskelijan oppimisen ohjaamisessa oppilaitoksen ja harjoitteluympäristön välillä. (Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus-työryhmä 2020.)

Opiskelijan on suositeltavaa suorittaa työelämäharjoitteluita erilaisissa yksiköissä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla saadakseen laajemman näkemyksen eri asiakasryhmistä ja työympäristöistä sekä organisaatiorakenteista sote-alan palvelujärjestelmässä. On suositeltavaa tutustua myös muihin harjoittelupaikkoihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Psykologinen turvallisuus ja harjoittelu

Psykologisella turvallisuus on jaettua uskomus ta siitä, että ryhmän jäsen voi luottavaisesti olla oma itsensä ja ottaa riskejä pelkäämättä virheitä. Turvallisessa työympäristössä virheet ovat sallittuja ja niistä pyritään oppimaan. Ihmisten erilaisuutta kunnioitetaan ja yhteistyötä tehdään sujuvasti. (Työterveyslaitos 2021.) Psykologinen turvallisuus on merkittävä tekijä opiskelun aikana, mutta sen tärkeys korostuu erityisesti koko työuran ajan. Tämä käsite liittyy kiinteästi monialaisen harjoittelun eettisiin keskusteluihin tapausten käsittelyn yhteydessä. Psykologisen turvallisuuden lisäämiseksi on tärkeää, että ensikohtaaminen opiskelijoiden harjoittelun alussa on onnistunut, jotta harjoittelu voi alkaa suotuisasti. Yhteiset toimintatavat ja pelisäännöt tulee tuntea ja ymmärtää, jotta niiden mukaisesti voidaan toimi. On tärkeää antaa tilaa turvalliselle toiminnalle ja jakaa inhimillisyyttä sekä avoimuutta.

Savonian sote-alan koulutuspäällikkö Anne Huovisen puheenvuorossa käytiin läpi psykologisen turvallisuuden keskeiset periaatteet oppimisessa. Näitä ovat hyvä tahto, luottamus ja suorapuheisuus, jotka jalkautuvat psykologiseksi turvallisuudeksi harjoitteluun. Huovinen esitteli erilaisia keinoja lisätä psykologista turvallisuutta polkumaisten vaiheiden kautta. Näitä on esitelty kuvassa 2.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen harjoittelun ohjauskäytänteistä pähkinänkuoressa

Kehittämisiltapäivässä kuultiin puheenvuoro Pohjois-Savon hyvinvointialueen opiskelijavastaavilta ja koulutusasiantuntijalta. Hyvinvointialueella järjestään opiskelijoiden ohjaajille perehdytystä säännöllisesti ja informoidaan ohjaajia kirjallisesti tulevista harjoitteluista. Opiskelijoille järjestetään yhteisiä perehdytyksiä säännöllisesti eri teemoista. Harjoittelun aikana opiskelijoille järjestetään työpajatoimintaa ja opiskelijoiden olohuone, jolloin opiskelijat pääsevät yhdessä kahvittelemaan ja jakamaan kokemuksiaan harjoittelusta. Työpajatoiminnassa jokainen opiskelija pääsee esittelemään omaa asiakastaan ja kysymään ohjaajalta tapausta koskevia kysymyksiä.

Erikoissairaanhoidossa on monialainen oppimisyksikkö, jossa vertaisoppiminen ja monialainen yhteistyö pääsevät kukoistamaan. Hyvinvointialue järjestää myös harkkastartin kaikille Pohjois-Savon hyvinvointialueella harjoitteluita aloittaville opiskelijoille. Näillä toimenpiteillä on pyritty psykologisen ja fyysisen turvallisuuden lisäämisen, jotta opiskelijoilla on turvallinen tunne mennä harjoitteluun isompiin ja pienempiin yksiköihin.

Harjoitteluprosessin toimivat käytännöt

Opiskelijoiden yhteydenottoa koskevat ohjeet ovat keskeisiä harjoittelun sujuvuuden varmistamiseksi. Työelämäyhteistyön kumppanit ja harjoitteluita ohjaavat fysioterapeutit keskustelivat työelämäharjoittelun eri vaiheista ja kirjasivat ylös keskustelussa tehtyjä havaintoja yhteiselle Padlet-alustalle. Keskusteluissa käytiin läpi ennen harjoittelua koskevat ohjeet ja opiskelijat yhteydenotto yksikköön ja sitä koskevat toiveet. Ensimmäinen harjoitteluviikko on tärkeä vaihe opiskelijan oppimisprosessissa. Keskusteluissa ja muistiinpanoissa korostui, että blogi ja tavoitteet tulisi olla raakileena valmiina harjoittelun alkaessa, ja tavoitteita tarkennetaan ensimmäisen viikon aikana. Savonian fysioterapian tutkinto-ohjelmassa käytössä pitkään ollut harjoittelun orientaatiopäivä koettiin toimivaksi käytännöksi, josta kannattaa pitää kiinni.

Opiskelijan tavoitteiden asettaminen on keskeinen osa harjoittelua. Opiskelijoita pyritään ohjaamaan tekemään mahdollisimman konkreettiset tavoitteet, jotka on mahdollista saavuttaa kyseisen harjoittelujakson aikana harjoittelupaikan mahdollisuudet ja asiakasryhmät huomioiden. Ohjaava opettaja ohjaa opiskelijaa blogi-alustalla tavoitteiden asettamisessa. Harjoittelun väliarviointi pidetään Zoom-etäyhteydellä harjoittelun puolivälissä. Väliarvioinnissa tarkastellaan, miten tavoitteiden saavuttaminen on lähtenyt käyntiin ja tavoitteita voidaan tarkentaa väliarvioinnissa, jotta ne ovat selkeitä ja saavutettavissa harjoittelun loppuun mennessä.

Loppuarviointi on tärkeä vaihe harjoittelun päättyessä. Loppuarviointi kirjataan ennen loppukeskustelua blogiin ja ohjaava fysioterapeutti lukee opiskelijan reflektion ja kirjaa oman vastineensa harjoittelun sujumisesta blogiin kommenttina. Ohjaava fysioterapeutti ja opiskelijat käyvät loppuarviointikeskustelun ilman ohjaavaa opettajaa. Opiskelijan ja ohjaajan välinen kasvotusten käytävä keskustelu on olennainen osa loppuarviointia, ja siinä näkyy opiskelijan kehityskaari. Ohjaava opettaja antaa palautetta opiskelijalle blogiin tehtyjen havaintojen perusteella.

Keskustelua käytiin myös harjoittelun pituudesta. Harjoittelujaksojen viiden viikon pituutta pidettiin lyhyenä, ja opiskelijoiden vastaanottavuus sekä monimuoto-opiskelijoiden valmiudet asiakastyöhön nousivat esiin. Monimuotoryhmällä ensimmäinen viiden viikon harjoittelu sijoittuu toisen lukukauden alkupuolelle, jolloin opintoja on takana alle vuosi, jolloin opiskelijoiden valmiudet asiakastyön toteuttamiseen ovat vasta kehittymässä. Erilaisia harjoitteluympäristöjä pidettiin keskusteluissa tärkeinä, jotta mahdollisimman monelle opiskelijalle mahdollistuisi opintojen aikana harjoittelu myös erikoissairaanhoidossa.

Fysioterapian tulevaisuuden kehittämisen tarpeet

Fysioterapeutin työ ja koulutus ovat jatkuvassa kehityksessä muuttuvan maailman kanssa. Niin työelämässä kuin koulutuksessa tulee toteutua entistä selkeämmin kestävän kehityksen periaatteita (Suomen YK-liitto a.d.). Näistä periaatteista WHO (a.d.) korostaa kuntoutukseen näkökulmasta erityisesti terveyttä ja hyvinvointia, hyvää koulutusta, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua sekä eriarvoisuuden vähentämistä.

Fysioterapian maailman järjestö, World Physiotherapy, on julkaissut vuonna 2021 fysioterapian koulutusta ohjaavan puitepaperin, jossa kuvaavat keskeisiä fysioterapeutin osaamisalueet eli kompetensseja. Nämä ovat physiotherapy assessment and intervention, ethical and professional practice, communication evidence-based practice, interprofessional teamwork, reflective practice and lifelong learning, quality improvement ja leadership and management. Kompetensseissa tapahtuvat sisällölliset muutokset on keskeistä huomioida ja viedä Savonian-fysioterapeutti tutkinnon toteutukseen.

Tarkasteltaessa koulutustarpeita tulevaisuuteen fysioterapeuttiliiton näkökulman tilaisuuteen esitti Juho Korpi. Hän nosti esille puheenvuorossaan fysioterapeutin kriittisiksi osaamistarpeiksi tulevaisuudessa vuorovaikutustaidot, työelämätaidot, kyky käyttää sosiaalista mediaa edistämään oman ammattialan tarpeita, kriittinen ajattelun ja kyvyn suunnitella entistä parempia kuntoutus ja/tai harjoitteluinterventiota asiakkaille.

WHO (2022) nostaa esille tulevaisuuden kuntoutuksen tarpeissa useita näkökulmia. Väestön vanheneminen on jo nyt ja edelleen tulevaisuudessa yksi keskeinen muutos, joka lisää kuntoutuksen tarvetta (kuva 3). Pitkäaikaiset krooniset sairaudet ja niiden ilmaantuvuuden kasvu sekä toimintakyvyn vajeet lisäävät edelleen kuntoutuksen tarvetta tulevaisuudessa. Maailman muuttuvissa tilanteissa lisääntyvä väkivalta ja vammat sekä konflikti edelleen kasvattavat myös kuntoutuksen tarvetta. Kasvava maahanmuutto ja pakolaiset tuovat uudenlaisia haasteita myös kuntoutukseen tarkasteltaessa tätä eri maiden näkökulmasta esimerkiksi meillä Suomessa kommunikointi ja ohjaus, kun ei ole yhteistä kieltä. Kaikkien näiden lisäksi meidän tulisi olla valmiita vastaamaan mahdollisiin äkillisiin hätätilanteisiin, jotka saattavat kohdata myös Suomea.

Yhteenveto

Fysioterapian opetuksen kehittämisessä korostuvat useat keskeiset näkökulmat, jotka nousivat esiin työelämäyhteistyökumppaneiden palautteista ja keskusteluista. Ammatillisen ydinosaamisen osalta korostettiin etäkuntoutuksen teknologia- ja yhteiskuntaosaamista, ydinosaamisen pysyviä elementtejä kuten kohtaamista ja ihmistyötä, sekä toimintakyvyn arvioinnin perusteita. Harjoitteluprosessia koskeva keskustelu ja siitä kerätty palaute ja ohjeiden päivitys auttavat varmistamaan harjoittelun sujuvuuden ja tehokkuuden jatkossakin oppilaitoksen ja harjoitteluympäristöjen välillä.

Fysioterapian tulevaisuuden kehittämistarpeissa korostuvat kestävän kehityksen periaatteet, väestön vanheneminen, kroonisten sairauksien lisääntyminen, maahanmuutto ja äkilliset hätätilanteet, jotka kaikki lisäävät kuntoutuksen tarvetta.

Kirjoittajat:

Marja Äijö ft, TtT gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Saijamari Hiltunen, ft, TtM, fysioterapian lehtori, harjoittelukoordinaattori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Suomen YK-liitto. a.d. Kestävän kehityksen tavoitteet. Luettu: 6.11.2024. Saatavissa: https://www.ykliitto.fi/kestava-kehitys

World Health Organization (WHO). a.d. Rehabilitation. Factsheet Sustainable Development Goals: health targets. Luettu: 1.11.2024. Saatavissa: https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/340896/WHO-EURO-2019-2384-42139-58051-eng.pdf?sequence=1

World Health Organization. Regional Office for Europe. (‎2022)‎. The need for rehabilitation services in the WHO European Region. World Health Organization. Regional Office for Europe. https://iris.who.int/handle/10665/364705. License: CC BY-NC-SA 3.0 IGO

World Physiotherapy. 2021. Physiotherapist education framework. London, UK: World Physiotherapy. Saatavissa: https://world.physio/sites/default/files/2021-07/Physiotherapist-education-framework-FINAL.pdf

Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksen verkoston laatusuositus-työryhmä. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: 2020 Laatusuositukset ammattikorkeakouluille_web.indd – laatusuositukset-2020.pdf

Työterveyslaitos 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Saatavilla: https://www.ttl.fi/file-download/download/public/1170