Ekologinen suunnittelu

Ekologisen suunnittelun merkitys korostuu jatkuvasti. Energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota ja tuotteita halutaan suunnitella sekä valmistaa kestävää kehitystä edistäen.

Ekologinen suunnittelu eli ekosuunnittelu tarkoittaa sitä, että erilaiset ympäristö- ja energianäkökulmat huomioidaan jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Uusi ekosuunnittelua koskeva asetus (EU 2024/1781) astui voimaan EU:n jäsenmaissa 18.7.2024. Asetuksen päämääränä on varmistaa kestävien tuotteiden liikkuvuus EU:n alueella ja lisätä tuotteiden ympäristökestävyyttä. Asetuksen avulla pyritään varmistamaan, että myytävien tuotteiden elinkaaren aikana aiheutuvat ympäristöpäästöt ja niiden vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet.

Ekosuunnitteluasetus ja ekosuunnitteludirektiivi

Ekosuunnitteluasetuksen pohjana toimii aikaisempi EU:n säädös, ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY). Ekosuunnitteludirektiivin päämääräisenä tarkoituksena on lisätä kestävää kehitystä ja torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia laaja-alaisesti. Ekosuunnitteludirektiivin vaikutukset voivat olla sinullekin tuttuja, sillä sen myötä yhä useampia tuotteita, erityisesti kodinkoneita, on kehitetty yhä energia- ja ympäristötehokkaammiksi. Uuden ekosuunnitteluasetuksen myötä tämä sama käytäntö tulee koskemaan laajempaa joukkoa tuotteita, joita valmistetaan tai myydään EU:n alueella.

Mikä muuttuu ekosuunnitteluasetuksen myötä?

Ekosuunnitteluasetuksen suurimmat muutokset aikaisempaan ekosuunnitteludirektiiviin verrattuna ovat merkittävästi laajempi soveltamisala, kiertotalouden perusteellisempi huomiointi, myymättömien kuluttajatuotteiden hävityskielto ja digitaalinen tuotepassi.

Ekosuunnittelun tärkeys korostuu sellaisissa tuoteryhmissä, joiden ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi alumiini-, rauta- ja terästuotteet tai tekstiilit, maalit, kemikaalit ja pesuaineet.

On kuitenkin pienempi joukko tuoteryhmiä, joihin ekosuunnitteluasetusta ei tulla soveltamaan. Näitä tuoteryhmiä ovat ruoka, rehu, lääkkeet, eläimet ja kasvit.

Euroopan komission työsuunnitelman mukaan jokaiselle tuoteryhmälle valmistellaan omakohtaiset ekosuunnitteluvaatimukset. Ensimmäinen tuoteryhmiä koskeva delegoitu säädös voi tulla voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2025 eli vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Marraskuussa 2024 Joint Research Center (JRC) on julkaissut raportin, johon on kirjoitettu luonnostelma ensimmäisistä tuoteryhmistä, jotka voidaan lisätä ekosuunnitteluasetukseen. Raportissa perehdytään erityisesti tuoteryhmien horisontaalisiin vaikutuksiin seuraavien näkökulmien kautta; Tuotteen kestävyys, tuotteen kierrätettävyys ja kierrätetyn sisällön määrä tuotteessa.

Digitaalinen tuotepassi

Digitaalinen tuotepassi (Digital Product Passport) on uusi konsepti, joka tulee edistämään tuotteiden jäljitettävyyttä ja liittyy siten vahvasti myös ekologiseen tuotesuunnitteluun. Digitaalisen tuotepassin tarkoituksena on kerätä tärkeää dataa tuotteen koko elinkaaren ajalta ja säilyttää se helposti saatavilla. Digitaalisen tuotepassin avulla olisi mahdollista saada tietoa esimerkiksi tuotteessa käytetyistä raaka-aineista, sekä tuotteen korjattavuudesta ja kierrättämisestä. On suunnitteilla, että tuotteen digitaalinen tuotepassi olisi sähköisesti saatavilla, esimerkiksi QR-koodin avulla. Siten kuluttajan olisi esimerkiksi helppo tarkistaa, mitä materiaaleja tuotteessa on käytetty, mitkä ovat tuotteen takuutiedot tai vaikka, miten tuotteen voisi korjata, jos se rikkoutuu.

Ekosuunnitteluasetuksen jatkosuunnitelmat, mitä seuraavaksi?

Ekosuunnitteluasetus tulee vaikuttamaan hyvin monen yrityksen toimintaan ja me ViSiMa-hankkeessa haluamme vähentää ilmastosiirtymän haitallisia ympäristövaikutuksia kiertotalouden materiaaliratkaisujen avulla. Vihreän siirtymän materiaaliratkaisut eli ViSiMa-hankkeessa haluamme vahvistaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä vihreän teknologian ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeen keskeisimpinä teemoina ovat materiaalien analysointi, älykäs monitorointi ja ympäristövaikutuksien arviointi. Konkreettisia toimenpiteitä, joita hankkeen aikana tehdään ovat esimerkiksi vaurioanalyysit, materiaalien karakterisointi, hitsauksen ja korroosion tutkimukset, materiaalien hiilijalanjälki sekä älykkäiden mittausjärjestelmien kehittäminen.

Jos erilaiset materiaalivalinnat ja materiaaliteknologian kehitys vaikuttaa mielenkiintoiselta, niin aikaisemman hankeprojektimme myötä rakentui Materiaalitutkimuskeskuksen nettisivut, jonne on koottu hyödyllistä informaatiota tutkimuspalveluista, koulutuksista ja case-esimerkeistä:

https://www.materiakeskus.fi/

Haluamme olla apuna tukemassa yrityksiä vihreän siirtymän mukaisessa muutoksessa ja kehittää materiaalivalintoja, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia eri teollisuuden aloilla.

Jos hanke herätti teissä kiinnostusta ja haluatte keskustella aiheesta lisää, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Kirjoittaja:

Fanny Salberg, testausinsinööri, fanny.salberg@savonia.fi, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Asetukset ja direktiivit:

(EU 2024/1781) , https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2024/1781/oj

(2009/125/EY) , https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32009L0125

Ekosuunnittelu.info, tietoa ekosuunnitteluvaatimuksista, https://ekosuunnittelu.info/

Joint Research Center (JRC), raportti ekosuunnitteluasetuksen työsuunnitelmasta ja horisontaalisista vaikutuksista.

https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC138903

Materiatutkimuskeskus, https://www.materiakeskus.fi/

Kuvat:

Montri Thipsorn, JRC, Olivier Le Moal.