Kliininen laboratorio tuottaa laboratoriopalveluita terveydenhuolloin käyttöön (FINAS 2023). Laboratoriotulokset ovat tärkeä osa terveydenhuollon toimintaa. Luotettavien laboratoriotulosten perusta syntyy preanalyyttisesta vaiheessa, joka kattaa toiminnan ennen näytteen analysointia. (Matikainen, Miettinen & Wasström 2016.) Sinervuon (2019) mukaan henkilöstön osaaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä preanalytiikan toteutumisen kannalta. Osaamisen tukena keskeistä on uuden työntekijän perehdytys, jonka toteuttaa nimetty perehdyttäjä, kattavat ja ajantasaiset perehdytysmateriaalit. Perehdytystä on myös arvioitava. (Laaksonen & Ollila 2017, 226.)

Perehdytys vaatii aikaa ja resursseja, mutta se varmistaa oikeat toimintatavat vähentäen mahdollisia virheitä. Perehdytyksen avulla opitaan työtehtävät sekä päästään osaksi organisaatiota, työyhteisöä ja tarvittavia sidosryhmiä. (Joki 2021, 87.) Peltokosken (2016, 27) mukaan yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiva kokonaisvaltainen perehdytysprosessi houkuttelee ja sitouttaa organisaatioon.

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet perehdytyksessä

Digitalisaatio on toiminnan muutos. Tällöin pyritään muokkaamaan perinteisiä toimintatapoja ja hyödyntämään digitalisaatiota toimintojen tukena (Neittaanmäki ym. 2021, 11). Digitalisaatio edellyttää toiminnan uudelleen tarkastelun lisäksi käyttäjiltä riittävää osaamista (Saranto, Kinnunen, Jylhä & Kivekäs 2020, 179). Digitaaliset toimintaympäristöt lisäävät myös perehdytykseen liittyvän koulutuksen saavutettavuutta sekä mahdollistavat yksilöllisten tarpeiden huomioimisen (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023 4). Karaman (2011, 1) mukaan digitaalinen koulutus sopiikin terveydenhuollon olosuhteisiin ja siihen suhtaudutaan pääosin myönteisesti.

Toimivan perehdytyskokonaisuuden vaateet

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisena ISLAB laboratoriokeskuksen näytteenottotoiminnan perehdyttäjät kokevat nykyisen perehdytysprosessin ja siihen liittyvät digitaaliset järjestelmät sekä perehdytysmateriaalit. Perehdyttäjien kokemukset kartoitettiin teemahaastatteluin, joita suoritettiin viisi kappaletta. Haastatteluihin kutsuttiin perehdyttäjiä ISLAB laboratoriokeskuksen jokaisen aluelaboratorion alueelta.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että näytteenottotoiminnan laaja perehdytyskokonaisuus vaatii tuekseen selkeän ja loogisesti etenevän perehdytyskokonaisuuden, jossa perehdytysvastuut on jaettu tarkoin esihenkilön ja perehdyttäjän välillä. Haastatellut perehdyttäjät kokivat perehdytyksen etenemisen seurannan tärkeänä laajan kokonaisuuden sekä perehdyttäjän ja tilanteiden muuttuessa. Tuloksista nousi esille tarve yksilöllisyyden ja lähtötason huomioivalle perehdytysprosessille, jotka huomioidaan perehdytyksen keston suunnittelussa ja toteutuksessa.

Haastattelutuloksesta kävi ilmi, että käytännön perehdytys on keskeisen tärkeä osa näytteenottotoiminnan perehdytystä ja sitä ei tule korvata digitaalisin ratkaisuin. Tulokset osoittivat, että perehdytyskokonaisuus on toimiva sillä perehdytysolosuhteiden ja perehdyttäjien vaihtumisen ei koettu vaikuttavan annetun perehdytyksen yhtenäiseen sisältöön.

Tulosten mukaan perehdytystoiminnassa käytettävien digitaalisten järjestelmien käytettävyyteen ja prosesseihin tulisi kiinnittää erityistä huomioita, jotta ne tukisivat perehdytystoimintaa mahdollisimman tehokkaasti. Digitaalisten perehdytysmateriaalien koettiin tukevan perehdytysprosessia, etenkin videot koettiin tehokkaina apukeinoina perehdytyksessä.

Näytteenottotoiminnan perehdytyskokonaisuus voisi hyötyä kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta, joka mahdollistaa yksilöllisen perehdytyskokonaisuuden. Keskeistä perehdytyskokonaisuudessa on huomioida perehtyjän lähtökohdat ja yksilölliset tarpeet. Peltokosken (2016, 27) mukaan kokonaisvaltaisen perehdytysprosessin keskeisimmät tekijät ovat nimetty perehdyttäjä, perehdytyksen kesto sekä perehtyjän koulutustaustan huomioiminen. Muut huomioitavat tekijät ovat perehdytyksen vastuiden ja tavoitteiden määrittely, yhtenäinen perehdytyksen sisältö sekä perehdytyksen toteuttaminen ja sen arviointi. (Peltokoski 2016, 27.)

Opinnäytetyö luettavissa: Näytteenottotoiminnan digitaalinen perehdytyskokonaisuus kliinisessä laboratoriossa: perehdyttäjien kokemuksia (Miettinen Satu 2025), https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502142875

Kirjoittajat:

Satu Miettinen, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio

Elisa Snicker, lehtori, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio

Lähteet:

FINAS, 2023. Kliiniset laboratoriot. Verkkojulkaisu. https://www.finas.fi/akkreditointi/Akkreditointialueet/Sivut/Kliiniset-laboratoriot.aspx. Viitattu 21.1.2025.

Karaman, Selcuk 2011. Nurses’ perception of online continuing education. BMC Medical Education 11 (86), 1–6. https://doi.org/10.1186/1472-6920-11-86. Viitattu 21.1.2025

Laaksonen, Helena, Ollila, Seija 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. E-kirja. Hel-sinki. Edita. Viitattu 21.1.2025.

Matikainen, Anna-Mari, Miettinen, Marja & Wasström, Kalle 2016. Näytteenottajan käsikirja. E-Kirja. Helsinki. Edita. Viitattu 21.1.2025.

Neittaanmäki, Pekka, Lehto, Martti & Savonen, Matti 2021. Yhteiskunnan digimurros. IT-tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75328/Yhteiskunnan%20digimurros.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 10.11.2023Joki, Maritta 2021. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. E-Kirja. Helsinki. Kauppakamari. Viitattu 21.1.2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2023. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2023:17. Pdf-tiedosto. Julkaistu 14.4.2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-963-9. Viitattu 22.1.2025.

Peltokoski, Jaana. 2016. The Comprehensive Hospital Orientation Process in Specialised Health Care Settings Views of newly hired nurses and physicians. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2095-9. Viitattu 21.1.2025.

Saranto, Kaija, Kinnunen, Ulla-Mari, Jylhä, Virpi & Kivekäs, Eija 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujala, Anneli & Taskinen, Helena (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Verkkokirja. Tampere University Press, 179–212. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9. Viitattu 21.1.2025.

Sinervuo, Tuija 2019. Preanalytiikan hyvä laatu ja laadunvarmistus akkreditoinnin näkökulmasta. Moodi 2–3, 32–34. https://digiplus.fi/www/Moodi/2019_Moodi_2-3/page_35.html. Viitattu 21.1.2025