Digitaaliset omahoitopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan ja vakiintuneet osaksi terveydenhuollon arkea (Tuomikoski, Liljamo, Reponen & Kanste 2022; Leskelä ym. 2023, 4). Samalla digitaaliset hoitopolut (digipolut) ovat nousseet keskeiseksi ratkaisuksi tukemaan potilaan omahoitoa ja terveydenhuollon resurssien hallintaa. Digipolkujen kehitystä vauhdittavat resurssisäästötarpeet, organisaatioiden kustannustehokkuusvaatimukset sekä potilaiden kasvavat odotukset digipalveluista. Myös kansainväliset ja EU-tason linjaukset tukevat digitaalisten omahoitoratkaisujen saatavuuden ja käytön edistämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 43–44, 14; WHO 2021, 26).

Digipolkujen yhtenä tavoitteena on vastata myös kasvaviin palveluiden kysyntäpaineisiin. Digipolut tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia sujuvoittaa hoitoa ja tukea potilaan toipumista (Kirkonpelto & Mäntyranta 2023; Leskelä ym. 2023, 9) ja niitä hyödynnetään perinteisen hoidon täydentämisessä tai korvaamisessa. Digipoluilla voidaan myös luoda täysin uusia hoitokokonaisuuksia (Pennanen ym. 2023).

Kirurgisten potilaiden kohdalla niiltä digipoluilta odotetaan helpotusta hoitoon pääsyyn. (Pennanen ym. 2023, 34, 53–54). Myös leikkaushoitoon liittyvät digitaaliset hoitopolut ovat tulleet yhä suosituimmiksi maailmanlaajuisesti (Van Der Meij, Anema, Otten, Huirne & Schaafsma 2016). Digitaalisen omahoidon ohjauksen tarve kirurgisilla potilailla on ilmeinen, kun hoitoajat lyhenevät, toimenpiteiden määrä kasvaa ja vastuu leikkaukseen valmistautumisesta ja omasta toipumisesta siirtyy yhä enemmän potilaiden omiin käsiin. Lyhenevät hoitoprosessit edellyttävät potilaalta aiempaa itsenäisempää roolia ja parempaa ymmärrystä omasta hoidostaan, mikä osaltaan korostaa digipolkujen kehittämisen tarvetta osana leikkaushoitopolkua, aina valmistautumisesta toipumiseen.

Sainion (2025) opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla muun muassa aikuisten kirurgisten potilaiden kokemuksia, tiedontarpeita ja toiveita digipolkujen tarjoamasta omahoidon ohjauksesta.

Digipolun merkitys leikkauspotilaan näkökulmasta

Potilaan näkökulmasta tunnistettiin monia digipolun käyttöön liittyviä sekä edistäviä että haastavia tekijöitä, ja osassa vastauksissa tarpeet digipolun sisällön suhteen vaihtelivat yksilöllisesti.

Leikkauspotilaan digipolku koettiin hyödyllisenä ja täydentävänä tukena leikkaushoitopolulla. Digipolun hyödyntämistä edisti sen helppo saatavuus ja helppokäyttöisyys. Digipolun käyttöä edistivät erityisesti sisällön räätälöitävyys potilaan yksilöllisiin tarpeisiin sekä mahdollisuus edetä ja toimia digipolulla omaehtoisesti ja omaan tahtiin. Vastavuoroisesti potilaat saattoivat turhautua käytön joustavuuden, räätälöinnin ja personoidun sisällön puutteisiin. Pakotettu ja ajoitettu etenemisjärjestys rajoitti mahdollisuuksia edetä omaan tahtiin, ja sisällön muokkaamisen tai tarpeettomien osioiden poistamisen puute heikensi kokemusta siitä, että polku vastasi yksilöllisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin. (KUVA 1)

Saavutettavuusvaatimukset merkittävät tekijä digipolun käytössä

Saavutettavuusvaatimukset (tekninen toteutus, helppokäyttöisyys sekä sisältöjen selkeys ja ymmärrettävyys) tunnistettiin myös potilaiden vastauksissa. Näitä pidettiin leikkaushoitopolulla merkityksellisinä ja käyttöä lisäävinä tekijöinä. Digipalvelujen helppo saatavuus, selkeä käyttöliittymä ja nopeasti omaksuttava sisältö vahvistivat myönteistä asennetta, koettua hyödyllisyyttä ja käyttöaikeita. Vastavuoroisesti käyttöä heikentävinä tekijöinä mainittiin tekniset ja teknologiset ongelmat, kuten palvelun kaatuminen, rekisteröitymis- ja kirjautumisvaikeudet sekä laitteistovaatimukset. Digipolun tekninen toimimattomuus, esimerkiksi ohjelmiston kaatuminen kesken käytön vaikutti kielteisesti käyttöhalukkuuteen ja sitoutumiseen. Potilaiden automaattinen liittäminen digipolulle sekä automaattiset sähköpostimuistutukset kyselylomakkeiden täyttämisestä tukivat aktiivista käyttöä ja sitoutumista.

Digipolkujen visuaalisuus, saavutettavuus ja monipuoliset esitystavat nousivat vahvuuksiksi potilaan omahoidon tukemisessa. Visuaalisesti havainnollistettu ja monikanavaisesti saavutettava tieto helpotti kokonaisuuden hahmottamista ja tuki leikkaukseen liittyvän tiedon omaksumista. Tarkasteltujen digipolkujen sisällöt koostuivat muun muassa tekstistä, videoista, kuvista, animaatioista, tehtävistä, kyselyistä, linkkejä toiseen luotettaviin tiedonlähteisiin. Leikkausprosessin havainnollistaminen kuvilla, videoilla ja anatomisilla piirroksilla sekä tieto toimenpiteestä ja toipumisesta olivat erityisen arvostettuja ominaisuuksia. Digipolun etuna pidettiin selkeämpää, helposti saatavaa ja helpommin omaksuttavaa tietoa verrattuna paperimuotoiseen materiaaliin. Terveydenhuollon ammattilaisten tuottamaa sisältöä pidettiin luotettavana ja käyttöhalukkuutta lisäävänä, koska internetistä haettua tiedon luotettavuuteen ei voitu saada varmuutta tai koettiin harhaanjohtavana.

Digipolku täydentävä tukena, ei perinteisen ohjauksen korvaajana

Potilaat toivoivat digipolun toimivan täydentävänä tukena hoidossa, ei korvaavana ratkaisuna. Digipolkua ei koetukaan perinteisen ohjauksen korvaajana, vaan sitä pidettiin parhaimmillaan täydentävänä tukena. Tämä näkyi perinteisen ohjauksen suosimisena ja toiveena, että henkilökohtainen ohjaus säilytetään kiinteänä osana leikkauspotilaan hoitopolkua, kuten ajanvarauskirjeen ja leikkauksen valmistautumisohjeet sekä kasvokkain tapahtuva ohjaus. Lisäksi osa potilaista ilmaisi huolta ja pelkoa digipolun syrjäyttävän kasvokkain tapahtuvan neuvonnan ja ohjauksen. Toisaalta osa potilaista näki myös tulevaisuuden kehityssuuntana sen, että osa kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta voitaisiin korvata etäyhteydellä, esimerkiksi videovälitteisellä ohjauksella.

Vaikka digipolku vertailututkimuksissa ei näyttänyt vaikuttavan suoraan fyysiseen toipumiseen tai nopeutuvana arkeen palaamisena, sen koettiin silti tukevan vahvasti potilaan omahoitoa ja myönteistä hoitokokemusta, ja vahvistavan tunnetta ohjauksen hyödyistä.

Digipolku ei ole oikotie onneen – myös käytön haasteet tunnistettava

Digipolun käyttöä ja omahoidon toteutumista haastavia tekijöitä tunnistettiin potilaiden näkökulmasta teknologian liittyvinä haasteina. Esille nousivat esimerkiksi laitteiden tai internetyhteyden puute, rajalliset digitaitovalmiudet sekä käyttöliittymän koettu monimutkaisuus. Myös tiedon esittämistapa vaikutti käyttökokemukseen, lääketieteellisen terminologian viljely, epäselvä kieli ja ohjeiden puutteellinen selkeys heikensivät ymmärrettävyyttä. Nämä viestinnän haasteet ja tiedon puute vähensivät potilaiden motivaatiota ja halukkuutta hyödyntää digipolkua omahoidon tukena.

Liian yleisluontoista tai epämääräistä tietoa leikkauksesta ei pidetty riittävänä, vaan potilaat toivoivat tarkempaa, toimenpidekohtaista ja yksilöllisempää sisältöä. Tiedon puutetta havaittiin leikkaukseen liittyvistä riskeistä, konkreettisista käytännön ohjeista sekä vertaistuesta. Epäselvä ja puutteellinen ohjeistus harjoitusten hyödyistä toipumiseen heikensi digipolun käyttökokemusta. Kun harjoitteiden merkitystä ei avattu riittävästi, potilaat kokivat ne irrallisina ja kyseenalaistivat niiden tarpeellisuuden. Tämä vähensi digipolun koettua lisäarvoa ja sitoutumista omahoitoon. Viestinnän haasteisiin liittyi myös kokemuksia liiallisesta viestinnästä ja sisällön toistosta. Tämä koettiin kuormittavana ja tarpeettomana, ja toivottiin mahdollisuutta mukauttaa viestintää yksilöllisesti, oman tilanteen ja tarpeen mukaan.

Digipolkuja kehitettävä edelleen asiakaslähtöisen ohjauksen tueksi

Potilaat haluavat personoidummat palvelut ja mahdollisuuden vaikuttaa palvelujen sisältöön omien yksilöllisten tarpeiden ja toimintakyvyn mukaisesti (STM 2023, 11–12). Tämä näkyi myös opinnäytetyön tuloksissa, jossa potilaat kokivat ja toivoivat, että leikkaushoitopolun omahoidon ohjaus ja tuki tarjoaisivat yksilöllistettyä, personoitua tietoa, kuten diagnoosi- ja toimenpidekohtaista tietoa sekä polun sisällön mukauttamistoimintoja ja interaktiivisia toimintoja, kuten muistutuksia. Näitä arvostettiin erityisesti, kun ne sai räätälöidä oman mieltymystensä mukaisesti, ajastettua ja auto-matisoitua. Digipolkujen avulla tähän vaateeseen on mahdollista vastata.

Digipolkujen rooli omahoidon tukena leikkaushoitopolulla kasvaa tulevaisuudessa ja omahoito siirtyy yhä enemmän potilaiden käsiin. Suomi rakentaa digitalisaatiosta terveydenhuollon vankkaa perustaa. Tavoitteena on vahvistaa poti-laiden omahoitoa ja aktiivista roolia toimintakyvyn ja terveyden edistämisessä digipalveluiden tukemana sekä kehittää terveydenhuollon palvelut yhä digitaalisemmiksi. (STM 2023.) Suomessa Terveyskylään on tuotettu jo yli 200 digipolkua (Terveyskylä 2024), mikä osoittaa digitalisaation vakiintumisen osaksi potilaiden hoitopolkuja.

Kirjoittajat:

Nina Sainio, sairaanhoitaja, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu,

Elisa Snicker, lehtori, KTM, TtM, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lähteet

Työssä on käytetty tekoälyä seuraavasti:

ChatGPT 2025. OpenAI. GPT-4.0. Käytetty kielentarkistukseen ja otsikointiin, huhtikuu 2025. https://chat.openai.com.

Kirkonpelto, T-M. & Mäntyranta, T. 2023. Tiekartta 2022–2027 Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö 2023: Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:8. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/164634/STM_2023_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.4.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2022. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Hankeopas STM:n toiseen valtionavustushakuun vuosille 2023–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:13. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2022 .PDF-tiedosto https://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/164312/STM_2022_13_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.4.2025.

Pennanen, P. Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., Leskelä, R.-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutuk- set sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 18.4.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2023. PDF-tiedosto https://julkaisut.valtioneusosiaalvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 16.4.2025.

Terveyskylä 2024. Digihoitopolkujen vaikuttavuusarvio osoittaa: suurin kustannushyöty syntyy skaa- lautuvuudesta. Verkkojulkaisu. Verkkosivusto terveyskyla.fi. Julkaistu 7.10.2024. https://www.terveyskyla.fi/terveyskyla-sotessa/ajankohtaista/digihoitopolkujen-vaikuttavuusarvio-osoittaa-suurin- kustannushyoty-syntyy-skaalautuvuudesta. Viitattu 18.4.2025.

Tuomikoski, K., Liljamo, P., Reponen, J. & Kanste, O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, Vol. 14 (3), 326–338. https://doi.org/10.23996/fjhw.112648. Viitattu 18.4.2025.

Van der Meij, E., Anema, J., Otten, R., Huirne, J. & Schaafsma, F. 2016. The Effect of Perioperative E-Health Interventions on the Postoperative Course: A Systematic Review of Randomised and Non Randomised Controlled Trials. PloS one, 11(7), e0158612. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0158612. Viitattu 17.4.2025.

World Health Organization (WHO) 2021‎. Global strategy on digital health 2020-2025. World Health Organization. https://iris.who.int/handle/10665/344249. Viitattu 17.4.2025.