Bioanalyytikot ajankohtaisten asioiden äärellä Kuopiossa

Joka vuosi järjestettävät valtakunnalliset bionalyytikoiden opintopäivät vietettiin Kuopiossa Sokos Hotel Puijonsarvessa 23.11.2024. Päiville osallistui yli 40 kuulijaa ympäri Suomea. Osallistujien joukossa oli myös paljon bioanalytiikan opiskelijoita, mikä oli ilahduttavaa nähdä. Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisten asioiden äärellä. Tapahtuman näytteilleasettajina olivat Sarstedt Oy ja Innopart. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Suomen ja Savon bioanalyytikot ry.

ISLAB vastaa laboratoriopalveluista Itä-Suomessa

ISLABin ylihoitaja Merja Ålander kertoi puheenvuorossaan ISLAB:sta työpaikkana ja hyvinvointiyhtymän laboratoriokeskuksena Itä-Suomessa. ISLAB on yksi Suomen suurimmista laboratoriokeskuksista ja on julkisena terveydenhuollon toimijana kotimainen, turvallinen ja luotettava. ISLAB:lla on 70 toimipistettä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden alueilla. Näytteitä otetaan jokaisessa toimipaikassa, mutta analytiikkaa on pääosin keskitetty keskus- tai sairaalalaboratorioihin. ISLAB:lla on noin 600 laboratorioalan ammattilaista, joista 80 % on laboratoriohoitohenkilöstöä. Lisäksi ISLAB:lla on tutkimushenkilöstöä: lääkäreitä, kemistejä, mikrobiologeja sekä hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä. ISLAB on FINAS-akkreditointipalvelun (FINAS, Finnish Accreditation Service) akkreditoima testauslaboratorio.

Merja puhui myös bioanalyytikon työnkuvasta ja tulevaisuuden näkymistä. Aikaisemmin bioanalyytikoista oli pula, mutta tilanne onkin muuttunut osin päinvastaiseksi hyvinvointialueiden säästöjen ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen vuoksi. ISLAB vastuullisena toimijana haluaa huolehtia, että jatkossakin heillä on osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöiden hyvät tulokset huomioidaan vetovoimaisessa organisaatiossa. Esimerkiksi hyvistä CLES-tuloksista palkitaan työntekijöitä. Myös urapolkumalli on otettu käyttöön.

Ylempi-ammattikorkeakoulututkinto lisää bioanalyytikkojen osaamista

Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Anssi Mähönen kertoi bioanalytiikan YAMK opinnoista. Ensimmäiset YAMK tutkinnot aloitettiin noin 20 vuotta sitten. Ensimmäiset bioanalytiikan YAMK tutkinnot aloitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta vuonna 2015. Vuosi tämän jälkeen alkoivat kaikkien bioanalyytikkoja kouluttavien ammattikorkeakoulujen osin yhdessä järjestämät YAMK opinnot. YAMK tutkinto vie uralla eteenpäin, mutta tunnettavuuden eteen on vielä tehtävä työtä.

Bioanalytiikan YAMK opinnot (90 op) kehittävät muun muassa kliinisen laboratoriotyön prosessien osaamista, sen arviointia ja kehittämistä. Preanalytiikka, jatkuva laadun parantaminen, menetelmäosaaminen ja laboratoriopalveluiden konsultointiosaaminen ovat myös opintojen keskiössä. Tutkimusmenetelmien osaaminen ja tutkimusviestintä ovat myös keskeisiä osa-alueita opinnoissa.

Tulevaisuuden näkyminä Anssi nosti esille muun muassa ammattikorkeakoulujen muodostamat kansainväliset verkostot. Savonia on mukana EU4DUAL allianssissa, johon kuuluu yhdeksän eri eurooppalaista korkeakoulua. Nämä verkostot tulevat muuttaman koulutusta entistä kansainvälisemmäksi ja mahdollistavat erilaiset yhteistyömuodot. Yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden mahdollisuus on, että tämän verkoston kautta myös ammattikorkeakoulut voivat tuottaa tohtoritutkintoja yhdessä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa.

Keinoäly valtaa patologiaa ja Alzheimerin taudin tutkimus ottaa harppauksia

KYS:in apulaisylisolubiologi Sanna Suikkanen puhui keinoälyn hyödyntämisestä digipatologiassa. Nykyisin patologi voi tehdä digitaalisesta kuvasta diagnoosin. Keinoäly tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Laadunvalvontaan tarkoitettuja sovelluksia on olemassa, jotka tunnistavat artefaktat ja mutaatiot He-lasilta. Tulevaisuudessa ei tarvitse välttämättä tehdä laseille värjäyksiä, koska tehdään virtuaalisia värjäyksiä. Loppukädessä kuitenkin ihminen tekee päätökset eli vastuu on ihmisellä.

Lopuksi UEF:in professori Mikko Hiltunen luennoi Alzheimerin taudista ja sen taustoista. Aktiivinen tutkimus Kuopiossa ja maailmalla on ollut edesauttamassa taudin taustojen ymmärtämisessä sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Tautiin ei ole tällä hetkellä hoitokeinoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa terveyttä edistävillä elintavoilla ja myöhemmin taudin todettua erilaisilla lääkkeillä. Euroopan lääkeviraston antoi äskettäin myönteisen lausunnon uudesta lääkkeestä (Lekanemab) joka antaa uusia mahdollisuuksia hidastaa taudin kehittymistä.

Lopuksi keskusteltiin, mitä taitoja bioanalyytikolta edellytetään tulevaisuudessa. Tämä herätti vilkasta keskustelua. Koulutuksen ja opetussuunnitelmien sisällöt on hyvä päivittää vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Kysyimme tekoälyltä, mitä tulevaisuuden teemoja tulisi nostaa osaksi bioanalyytikkojen koulutusta. Tekoälyn mukaan muun muassa tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen laboratoriossa, uusien teknologioiden ymmärtäminen, genomiikan ja proteomiikan osaaminen sekä kestäväkehitys yhdessä ympäristöosaamisen kanssa osaksi bioanalytiikan koulutusta.

Kirjoittajat:

Anssi Mähönen, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu