Monen yrityksen liiketoiminta ei ole enää samanlainen koronan jälkeen. Nykyisen kriisin syy on terveydellinen ei taloudellinen kuten aikaisemmin oli finanssikriisissä tai lama-aikana 1990-luvulla. Lisäksi korona vaikuttaa globaalisti maailman talouteen ja lähes samanaikaisesti. Ensin se iski Aasiaan suurimpana Kiinan talouteen, sen jälkeen Eurooppaan ja nyt se on pahimmillaan Amerikan mantereilla. Nyt eniten huomiota ovat saaneet Yhdysvallat ja Brasilia. Kiina jo käynnistänyt taloutensa ja Eurooppa aloittaa erilaisten säädösten laajamittaisen vapauttamisen kesäkuun aikana.
Kaikki tulevat muistamaan korona vaikutukset eri tavoin. Joku miettii, miksi meillä ei ollut koulun lopettajaisia tai en pitänyt ylioppilasjuhlia? Etenkin kulttuuria-alan toimijoilla esiintymiset ja konserttikeikat loppuivat täysin. Ravintola-alan yrittäjien, etenkin yökerhojen tai vain anniskeluravintoloiden, liiketoiminta meni tauolle poikkeuslain myötä. Uudenmaan asukkaat eristettiin muusta Suomesta tiesulkujen avulla. Ruuan verkkokauppamyynti kasvoi merkittävästi ja se merkitsi mm. ohjelmisto-alan yrittäjille ympärivuorokautisia työpäiviä. Sairaanhoito-alan työntekijät muistavat pitkät työpäivät ja lukivat varmasti mielenkiinnolla keskustelua suojavarustehankinnoista. Tässä vain muutamia näkökulmia.
Mikä muuttuu ja mitä kriisit jättävät jälkeensä? Taloushistoria osoittaa, että suomalaiset ovat selviytyjä-kansaa. Esimerkkinä sotakorvausten jälkeen Suomen teollisuus lähti monen vuosikymmenen jälkeiseen kasvuun ja sen jälkimaininkeina on syntynyt yksi maailman tasa-arvoisin sekä kehittynein kansakunta. Nokian tarina syntyi syvän talouslaman jälkeen 1990-luvulla. Finanssikriisin seurauksena ryhdyttiin mm. sääntelemään luottojen myöntämistä ja seuraamaan tarkemmin yritysten vakavaraisuutta. Nyt pankkien vakavaraisuusvaatimusten vuoksi ne ottavat iskuja paremmin vastaan heikossa taloussuhdanteessa. Koronan seurauksena yksi merkittävin seuraus on globaali digitalisoituminen ja matkustaminen vähenee varmasti pidemmäksi aikaa. Esimerkiksi korkeakoulut mukaan lukien Savonia on siirtynyt täysin verkko-/etäopetukseen ja vielä pikavauhdilla. Olisiko sitä tapahtunut tai millä aikataululla ilman koronaa?
Niin yksilöt että yritykset miettivät nyt koronan jälkeistä aikaa ja miten siihen sopeudutaan? Korona ei häviä maailmasta ja jää elämään sekä tuleeko uusi aalto? Moni on nyt lomautettuna ja odottaa paluuta normaalin työelämään. Mutta onko edessä uusi normaali ja työn tekeminen muuttuu eri aloilla. Rakentaminen on jatkunut kohtuu normaalisti huolimatta koronasta, mutta tälläkin alalla otettiin käyttöön enemmän etäkokouksia mm. viranomaisyhteyksissä tai työmaan valvonnassa. Digiloikka on otettu monilla aloilla. Yritykset joutuvat miettimään omaa liiketoimintaa. Mitä tuotteita kannattaa pitää tuoteportfoliossa, palaavatko asiakkaat takaisin, mitkä ovat uudet trendit sekä pitääkö panostaa enemmän tuotteiden ja palveluiden tuotekehitykseen? Mikä on henkilöstön rooli ja pitääkö sitä kouluttaa uudelleen? Samoja asioita mietitään Savonialla. Palvelemme yksilöitä ja yrityksiä monipuolisella koulutustarjonnalla ja tuotekehityspalveluilla. Korona luo myös uusia mahdollisuuksia monilla toimialoilla. Lisätään osaamista ja luodaan uusia tuotteita yhdessä!
Tomi Hyttinen
liiketoimintapäällikkö
