Robert Hidri on rehti mies. Kotimaassa Albaniassa poliisin työ oli kiinnostavaa, mutta siihen liittyi yksi ongelma. Albanian hallinto on korruptoitunut, joten rehdit poliisit ovat harvassa ja lahjusten ottaminen uran aikana on enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Opiskelin myös arkkitehtuuria, mutta päädyin kuitenkin poliisikouluun ja olin niissä hommissa kaksi vuotta. En halunnut olla ”likainen” poliisi, joten päätin hakea ulkomaille opiskelemaan ja sainkin stipendin Suomeen, Hidri kertoo.

Robert Hidri aloitti Internet of Things eli tuttavallisemmin IoT:n opinnot vuonna 2019 Savonia-ammattikorkeakoulussa. Hän pääsi harjoitteluun äänitekniikkaan erikoistuneelle Genelecille, kun Savonialla järjestettiin Talent Hubin tilaisuus, jossa sai esitellä ansioluetteloaan eri työnantajille. Hidrin tiedot lähetettiin Genelecille ja hän pääsi haastatteluun. Työharjoittelu kesti viisi kuukautta syksyllä 2022.

Hidri on viihtynyt opintojensa parissa ja hän haluisia jäädä Suomeen asumaan ja tekemään töitä.

– Ensimmäinen vuosi oli kaikkein kiinnostavin, oli niin paljon uutta opittavaa. Opintoni ovat nyt loppusuoralla. Suomessa on hyvin erilainen opiskeluilmapiiri, kuin kotimaassani. Täällä ihmiset luottavat toisiinsa, eikä tutkintoja ei saa lahjomalla opettajia, Hidri kertoo.

Vain noin 60 prosenttia kansainvälisistä osaajista työllistyy

Suurin pullonkaula Suomessa opiskeleville kansainvälisille osaajille muodostuu kuitenkin vasta opintojen jälkeen. Työpaikkojen ovet tuntuvat sulkeutuvan heidän edessään herkemmin.

Keskimäärin joka viides kansainvälisen taustan omaavista korkeakouluopiskelijoista muuttaa pois Suomesta valmistumisvuonnaan ja Suomeen jäävistä vain noin 60 prosenttia työllistyy vuoden sisällä valmistumisesta.

Ero on suuri Suomessa syntyneisiin tai täällä pidempään asuneisiin verrattuna: valmistuneista keskimäärin noin 85-90 prosenttia työllistyy vuoden sisällä valmistumisesta.

Robert tietää, että Suomessa kasvaneet opiskelijat ovat nälkäisiä työnhakijoita. Hän kuitenkin uskoo, että ulkomailta tulevilla ihmisillä on erilainen motivaatio onnistua työelämässä.

– Haluan tehdä töitä todella kovasti, ettei minun tarvitse palata Albaniaan. Varsinkin EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat ovat nähneet paljon vaivaa päästäkseen Suomeen ja jäädäkseen tänne. Yleensä muista maista saapuvat eivät halua tyytyä kotimaansa elämään. Se on todella iso motivaattori, Hidri muistuttaa.

Mansikanpoimintaa ja siivoamista

Alkuun Robert Hidrin elämä Suomessa oli raskasta. Hidri paiski kovasti töitä erilaisissa paikoissa, kuten mansikanpoiminnassa, Ikeassa ja siivoojana.

– Tulin Suomeen ihan yksin. Mansikoita poimiessa selkään särki välillä niin paljon, että itketti. Halusin päästä näyttämään taitoni asiantuntijatyössä. Kun löytää itselleen tärkeän tavoitteen, niin kaikki kyllä selviää, kun tekee paljon töitä tavoitteen eteen, Hidri kertoo.

Hidri kokee vuosien asumisen ja opiskelun jälkeen Suomen jo kodikseen. Hän ymmärtää, että ulkomailta muuttanutta ja suomen kieltä osaamatonta ihmistä on työelämässä helppo katsoa hiukan vähätellen. Ennakkoluulot johtuvat usein siitä, että ihmiset näkevät vain toistensa erilaisuuden.

Entinen poliisi kuitenkin muistuttaa, että suomalaisessa kulttuurissa ja suomalaisissa on paljon, johon ulkomailta tuleva voi ihastua ja myös samaistua.

– Minä pidän suomalaisesta kulttuurista ja erityisesti täkäläisten lainkuulaisuudesta. Albaniassa kansa ja valtio ovat napit vastakkain, toisin kuin täällä.

Jos yrityksesi haluaa tarjota työpaikan kansainväliselle osaajalle, saat lisää tietoa aiheests TalentHubin verkkosivuilta klikkaamalla tästä.

Voit myös olla suoraan yhteydessä, mikäli haluatte tehdä yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa sekä tukea heidän työllistymistään ja kotoutumistaan Pohjois-Savoon: talenthub(at)savonia.fi.